Suomenlahden Telakan toiminta perustuu moderniin tekniikkaan ja ympäristöystävällisyyteen

Suomenlahden Telakka Oy:n kaupallinen toiminta korjaus- ja huoltotelakkana Valkon satamassa Loviisassa alkoi vuoden 2018 helmikuussa, jolloin siellä tehtiin ensimmäinen telakointi.

Suomenlahden Telakka oli aiemmin toiminut Porvoon Telakka Oy:n nimellä Porvoon Tolkkisissa. Uuden telakan rakentamisen myötä muuttuivat paitsi sijainti ja nimi myös toimintatapa. Suomenlahden Telakan toiminta perustuu moderniin tekniikkaan ja ympäristöystävällisyyteen.

Suomenlahden Telakka tekee lakisääteisten, katsastusmääräysten mukaisten telakointien lisäksi huoltoja ja puhdistuksia, muutostöitä ja korjauksia sekä haveritelakointia. Akselinveto tehdään telakalla itse.

Telakan tekninen suorituskyky on huippuluokkaa. Pohjoismaiden suurin lukkitrukki nostaa aluksen nopeasti, jopa tunnissa, vedestä aluksen rakenteita rasittamatta ja siirtää sen toimenpiteitä varten joko kentälle tai lämpimään halliin. Isot alukset viipyvät telakalla keskimäärin kaksi viikkoa tehtävistä huolto- ja korjaustöistä riippuen.

Italialainen Ascom BHT 670 -lukkitrukki pystyy nostamaan jopa 670 tonnin taakkoja eli käytännössä Saimax-luokan aluksia, joiden maksimipaino on 600 tonnia, pituus 15-75 metriä ja leveys maksimissaan 12,6 metriä.

Suomenlahden Telakan toiminta on Itämeren alueen ympäristöystävällisintä. Suihkupuhalluksissa telakka käyttää nikkelikuonaa. Nikkelikuona ei synnytä lainkaan kivipölyä. Työssä syntyviä jätteitä ei pääse mereen tai maahan.

Telakka aiheuttaa vain vähän melua. Melumallinnuksessa sallitut raja-arvot alittuvat reilusti.

Viranomaisten asettamat ehdot ympäristö- ja vesiluville ovat tiukat ja niiden noudattamista valvotaan tarkasti.

Mies Suomenlahden Telakan takana on laivainsinööri Jukka Jaatinen, jolla on erittäin pitkä kokemus suomalaiselta telakka-alalta. Jaatinen ehti toimia kauan muun muassa Masa-Yardsin ja sitä seuranneiden laivanrakennusyhtiöiden risteilyalusten projektipäällikkönä Helsingin telakalla.

• Pohtiessani lukiolaisena ammatinvalintaa minulla oli kolme vaihtoehtoa: kadettikoulu, merille tai laivanrakentajaksi.
• Jäänmurtaja Hansen kipparina toiminut sukulaismies kehotti insinööriopintoihin Otaniemeen, Jukka Jaatinen muistelee.

Laivainsinööriksi valmistunut Jaatinen meni töihin Wärtsilän telakalle 1977. Wärtsilän konkurssin jälkeen tie vei Masa-Yardsille. Masa-Yardsin omistajanvaihdosten jälkeen Jaatinen kumppaneineen yritti ostaa joukon suomalaisia telakoita, mutta yritys epäonnistui.

Jaatinen perusti oman konsulttitoimiston. Vuonna 2014 pitkän linjan laivanrakentaja syttyi vielä kerran yrittämään omaa telakkatoimintaa. Syntyi Porvoon Telakka, joka sittemmin muutti Loviisaan ja vaihtoi nimensä Suomenlahden Telakaksi.

• Kun ranskalaiseen Schneider Electric-konserniin kuuluva Strömfors Electric Oy siirsi tuotantonsa pois Ruotsinpyhtäältä, Loviisa pääsi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Kaupunki halusi kehittää satamatoimintaansa ja houkutteli meidät tänne.

Jaatisen mukaan toiminta on lähtenyt käyntiin erittäin hyvin. Töitä telakalla riittää. Jo pelkästään lainmukaiset telakoinnit tuovat hinaajat kaksi kertaa viidessä vuodessa ja proomut kerran viidessä vuodessa telakalle. Saimax-luokan aluksia liikennöi Suomenlahdella noin 150.

Erityisen iloinen Jaatinen on yhteistyöstä yksityisen Alfons Håkansin sekä valtion omistamien Finferriesin ja Meritaidon kanssa.

Suomenlahden Telakalla on tällä hetkellä kymmenkunta työntekijää. Jaatinen uskoo määrän kasvavan huomattavasti vuonna 2019.